BOOOM! Taru Tuukkanen palaa Munkkaan!

Meillä on esittää teille varsin hieno uutinen tähän keskiviikkoon, nimittäin Taru Tuukkanen palaa kotiin! Jo aikanaan ToPon juniorimyllyn läpi käynyt Tuukkanen on solminut ensi kautta koskevan sopimuksen ToPon naisten Korisliigajoukkueen kanssa.

- Todella hienoa palata kotiin! Minulla on paljon historiaa ToPon sekä monien ToPossa vaikuttavien ihmisten kanssa, joten tämä on itselle erittäin iso asia olla täällä taas.

Pienestä pitäen ToPolainen

Tuukkasen historia Topolaisena ulottuu yli 30 vuoden päähän, kun hän aloitti koripallon ToPossa vuonna 1987. ToPon miesten joukkue oli tuolloin todella kova Kari-Pekka Klingan johdolla ja Tuukkanen oli joukkueen suuri kannattaja.

- ToPon miesten joukkue oli erittäin hyvä silloin. Oikeastaan koko nuoruuden minä olin sen joukkueen iso fani. Vapaa-ajalla olin Kisahallissa katsomassa miesten treenejä ja vieraspeleissäkin olin paikalla fanibussissa. Noista ajoista on paljon lämpimiä muistoja ja sieltä myös se Topolaisuus on jo tarttunut.

Pelaajana Tuukkanen olisi päässyt aikaisemmin pelaamaan jo liigatasolla, mutta hän valitsi pelata ToPon naisissa. Tuukkanen olikin nostamassa joukkuetta aluksi kakkosdivisioonasta ykköseen ja lopulta myös Korisliigaan. Tuukkanen ei kuitenkaan Korisliigaa päässyt ToPossa vielä tuolloin pelaamaan, vaan lukion päätyttyä hän lähti Yhdysvaltoihin ja Xavierin yliopistoon.

- Se oli silloin todella vaikea päätös lähteä, mutta varmasti oikea.

Yliopistovuosien jälkeen Tuukkanen pelasi pitkään Euroopassa ammatikseen, enimmäkseen kovatasoisessa Espanjan pääsarjassa. Tuukkanen palasi Suomeen ensimmäistä kertaa vuonna 2009.

- Tulin takaisin, kun halusin saada lapsen Suomessa. Se oli silloin upea juttu itselle ensin olla nostamassa apuvalmentajan roolissa ToPon naiset uudestaan liigaan ja sitten pelata omassa kasvattajaseurassa kausi Korisliigaa.

Tuukkanen palasi ToPo-kauden (2010-11) jälkeen Espanjaan, mutta lopullisempi paluu Suomeen tapahtui muutama vuosi tuon jälkeen.

Tuukkanen on edustanut Korisliigassa ToPon ohella Peli-Karhuja, Hyvinkään Pontevaa, kaksi vuotta sitten Forssan Alkua ja viime kauden Honkaa.

- Viime kausi oli ensimmäinen, kun tein töitä pelaamisen ohella. Ammatikseen, kun on pelannut, niin sen mukaan on myös joukkue valikoitunut.

Viime kaudella Hongassa 43-vuotias Tuukkanen näytti, että hän on edelleen huippupelaaja Korisliigatasolle. 38 ottelussa Tuukkanen pelasi yli 33 minuuttia ottelua kohden, iskien 18 pistettä ja kaapaten 13 levypalloa per ottelu. Koriin johtaneita syöttöjäkin tuli 4.3 kappaletta ottelua kohden.

- Minulla oli todella hyvä kausi Hongassa. Onnistuimme joukkueena hienosti, ja myös ensimmäistä kertaa töiden tekeminen pelaamisen ohella onnistui hyvin. Siihen tuli hyvä tuki valmennukselta ja seuralta.

Paluu kotiin kymmenen vuoden tauon jälkeen

Alkavalle kaudelle nähdään siis pitkään odotettu paluu ToPoon. Tuukkanen kertoo, että vaikka hän ei pelaajana ole ToPossa vaikuttanut, niin hän on ToPon seuratoiminnassa ollut kiinni eri tavoilla.

- Olen täällä valmentanut ja myös tytär on ToPossa pelannut. Eli paljon on aikaa tullut vietettyä Mykissä, vaikka itse toisaalla olen ollutkin pelaamassa.

Tuukkanen on vuosien varrella ollut myös eri joukkueiden kanssa pelaamassa ToPoa vastaan Munkkiniemessä.

- Kyllä mä ihan innoissani aina Mykkiin olen tullut, oli paidassa oleva logo mikä tahansa. Onhan se kuitenkin nyt täysin eri juttu, kun pääsee taas sen Tähtipaidan pukemaan päälle. Se herättää jo nyt paljon lämpimiä muistoja.

Minkä takia Tuukkanen ajatteli, että nyt olisi hyvä aika kotiinpaluulle.

- Sain paljon uskoa viime kaudesta ja näytin itselleni, että pystyn vielä pelaamaan työnkin ohessa. Nautin pelaamisesta Hongassa, mutta heti kauden jälkeen selvisi, että joukkue ja filosofia muuttuvat, joten jäin itsekin siitä sitten pois.

- Jussi (Syrjänen) soitti, ja tavattuamme ja kuullessani, mitä suunnitelmia Jussilla olisi, niin aika nopeasti innostuin tästä projektista. En Jussia ja Nikoa (Kuusi) hirveän hyvin tuntenut aiemmin, mutta jutellessamme enemmän, niin hyvin tuli esiin avoimuus, ammattitaito ja kaikki se mitä täällä tapahtuu ja mihin pyritään.

ToPo oli viime kaudella runkosarjan yhdeksäs, mutta Tuukkanen tähtää isompiin asioihin ToPon riveissä.

- Se on iso ja kova tavoite, mutta haluaisin taistella ToPon kanssa mitaleista. Kun olen Suomessa pelannut, niin aina olen tähdännyt siihen, että pelaan mitalipeleissä ja sen haluan tehdä myös täällä. Olen ollut treenaamassa kesällä tyttöjen kanssa, meillä on nuoria ja hyviä pelaajia joukkueessa ja uskon, että saamme hyvin yhteispelin toimimaan. Niin pitää myös tapahtua, jos haluamme edetä pitkälle sarjassa.

Tuukkanen on nähnyt ja kokenut käytännössä kaiken, mitä koripalloilija Suomessa voi saavuttaa. Hänellä on pelattuna 165 aikuisten maaottelua ja myös kovaa jahdattu Suomen mestaruus tuli HyPon riveissä kaudella 2016–17. Rakkaus pelaamiseen on luonnollisesti isoin asia, minkä takia Tuukkanen jaksaa vielä 43 vuoden iässä pelata.

- Rakastan pelata, ja tuntuisi vaikealta sitä jättää.

- Näitä eri projekteja, jos ajattelee, niin aina innostun jostain asiasta, mikä tuo itselle motivaation pelaamiseen. Viime vuonna se oli hyvien nuorten pelaajien auttaminen eteenpäin ja heidän kanssaan mahdollisimman hyvän menestyksen hakeminen. Nautin siitä, kun näen läheltä, miten joukkuekaverini ottavat askeleita uralla eteenpäin.

- Tänä kautena innostus syntyi siitä, että pääsisin omaan kasvattajaseuraan ja itselle todella tärkeään seuraan vielä pelaamaan. Rakkaus koripalloon on syttynyt aikoinaan ToPossa ja nyt haluan antaa vielä jotain takaisin siitä tulevalla kaudella.

ToPo-valmentaja Jussi Syrjänen on koko seuran puolesta iloinen, että Tuukkanen palaa Munkkiniemeen.

”Meiltä on kaksi kautta ToPossa puuttunut kokemusta, pituutta ja syöttötaitoa. Taru tuo joukkueeseemme nämä kaikki ja paljon muuta. Tarun kokemus on todella arvokasta myös meidän nuorille pelaajille. Toimiminen samassa ympäristössä auttaa heitä varmasti ottamaan seuraavan askeleen pelaajina. Kokonaisuutena hieno juttu koko seuralle, että Taru palaa ToPoon.”

ToPon sopimuspelaajat:

Nea Kuisma, Magdalene Agyei, Meri Damoiseaux, Elina Mäntynen, Cia Eklöf, Meri Kanerva, Senja Tuomi, Hanna Ahola, Taru Tuukkanen.