otteluselostus Punaportin Blues 2 - MökÄ

 Punaportin Blues 2 – Mökin Äijät (HKI)                                                                   12.02.2015

Punaportin Blues 2:n valmentaja Pena ”Big Dog” Mattilan laatima otteluraportti

69-70 (25-34) (50-50) (58-58)

Tämän illan vastustajamme on voittanut samoja joukkueita kuin mekin, mutta pienemmillä pistemäärillä. Vastassa on meitä iäkkäämpi joukkue, jolle me hävisimme viimeksi, vaikka vastustaja pelasi villasukat jalassa. Nyt meillä on villasukat jalassa – voittoputkemme jatkumisen puolesta.

Näin lausui ottelutapahtuman alla vastikään PuB 2:n pääanalyytikoksi nimitetty laituri Igor Jacovic. Villasukkia tai ei, tässä ottelussa kohtasivat alemman G-lohkon parhaimmisto; ei se aivan terävin kärki, mutta kakkos- ja kolmospykälän porukat, molemmilla kolmen voiton tappioton sarake…

Avausviisikko Seminaarin koulun myöhäismatsissa: Japo Postareff, Tuke Nukem Mutta, Hirmumyrsky Hillo, Kurvi Maltio ja Rupoman Ruponen. Tilanteeksi 7-0 (Rupo 3! Hillo 2! Tuke 2!) ja vastustajalle ensimmäinen aikalisä.

Liki vuoden mittaisen pelaamattomuuden potenut Ville Reponen palasi kentälle tyylikkäästi. Erityisesti Reposen syöttöälykkyys oli pitkän tauon aikana jalostunut, kehittynyt huippuunsa. Korin alta löytyi oivaltavasti ensin niin ikään pitkään pelaamattomana lusinut Matti ”Kaasu” Heikka ja sitten vielä Igor ”Balkanin Kenkäkauppias” Jacovic. Kyllä kelpasi Reposen syötöistä kaksipisteiset per sierainpari nostaa.

Ensimmäinen jakso meni vaaleanruskeapaitaiselle Mökin Äijille, jotka löysivät Seminaarin korit hyvinkin pikaisesti. Kaukoheitto osui ja upposi. Takamies ”#11″ toi pallon ylös vallan vikkelästi jne. Avausneljänneksen lopputulokseksi kirjattiin 15-18.

Toinen kymppi oli hämäläisittäin murheellinen. Yksi helsinkiläisvierailijoista polvitaklasi Tuke Nukem Mutan saikkupenkille – kotijoukkueen ykkössentteri puks paks pelistä pois. Ilari Saunamäki jaksoi ilahduttaa hyppyheitoillaan ja rohkeilla korilleajoillaan, mutta se ei riittänyt, sillä nyt alkoi vastustajan äijäkööri vasaroida kolmipisteisiä tosi tosi tuhmasti. Valmentaja Pena ”Big Dog” Mattilan (Huom! Paljastus! Pena Iso Koira on itse asiassa ollut valmentaja koko kauden ajan – kirjoitukset valmentajanvaihdoksesta ovat olleet osa PuB 2:n hybridisodankäyntiä ja informaatiosotaa, joka onkin osoittautunut varsin menestyksekkääksi taktiikaksi, ks. sarjataulukko) aikalisäkään ei auttanut; puoliaikatauolle tepasteltiin tilanteessa 25-34.

Kolmannella jaksolla Nukem pääsi mukaan peliin. PuB:n onneksi jalka oli parantunut. Mökin Äijien puolustuspäässä kädet kävivät siinä määrin korkealla, että coach Mattila pyysi audienssia tuomarin puheille. Se myönnettiin, ja sen aihepiirinä olivat korkealla käyvien käsien haitat, riskit, koston kierre ja kauhun tasapaino. Sitten peli jatkui – tehottomana. Kumpikaan joukkue ei saanut aikaiseksi mitään. Mattila jopa kehotti helsinkiläisiä pelaamaan paremmin; että olisi surkeaa nähdä kentällä kaksi yhtä kehnoa joukkuetta kuin PuB tuolla hetkellä oli…

Matti ”Kaasu” Heikka oli erinomaisessa iskussa. Miekkonen käynnisti Punaportin Bluesin takaa-ajon, toi porukan tilanteeseen 29-39. Siihen perään jyläytti Igor Jacovic kauniin ja tasapainoisen kolmipisteisen häneen. Se oli upea näkymä. Picasso. Van Gogh. Rembrandt. Hämäläisjoukkion onnistui tässä kolmannen kymmenminuuttisen loppuhetkillä työstää vastustajalle useita virheistä, joista eritoten Antti ”Rupoman” Ruponen rankaisi väkevästi: kaksi vapaaheittoa pussukan perille ja tilanteeksi 34-39. Nyt ilmassa oli todellista kevään tuntua, lupausta jostakin uudesta… kunnes huippuvikkelä ja -taitava vastustajan ”#11″ naulasi kuittauskakkosen pussukkaan.

Ratkaisevalle päätösneljännekselle lähdettiin tilanteesta 34-41. Hillo missasi läpiajo-set-upinsa (tänään ei ollut Hillon päivä – pelurilta on lupa odottaa enemmän), mutta vaaleanruskeapaitainen ei missannut heittoaan. Hyvin alkanut hämäläistakaa-ajo oli nyt tyrehtynyt. Ville Reposen kakkosella ja Japo ”Postman” Postareffin puolustuspelin ansiosta se kuitenkin saatiin uudelleenkäynnistetyksi, ja jännitys säilyi vielä. Seitsemän minuuttia peliaikaa jäljellä, tilanne 38-43. Aikamoista rymistelyä parketilla. Ennen kuin ruumiita ehtii syntyä, Japo Postareff nakkaa määrämittaisen kakkosen sukan pohjalle! Ja sitten Hillokin! 42-43!

Ville Reponen vie PuB:n 44-43-johtoon! Keskeltä sisään viety levynkauttasikamuussaus!

Ja sitten on Hillo pahanteossa – ja mistä asennosta! Aivan väärinpäin!

Mutta for twooooooooooooooooooooooooooooooo!

48-43!

(Vastustajan ”#11″ ei aio suostua tähän PuB:n rynnistykseen – säkittää kolmosen.)

Aikaa jäljellä 3 min 19 s.

Tämä on trilleri. Eipä olisi arvannut. Puoliajalla näytti pahalta.

PuB pelaa maltillista, organisoitua, viisasta koripalloa. Korinteko tosin ei nyt onnistu. Ei edes alta, avopaikasta. Kenraali Mattilan orkesteri on tehnyt kotiläksynsä, mutta alisuoriutuu live-tilanteessa.

Mihin katosi se äskeinen hurmos? Se hävisi jonnekin, liukeni olemattomiin, haipui, kuten Hämäläisen Kalevin parisuhde.

MökÄ siirtyy johtoon. Pisteellä. Tilanne on 48-49.

PuB 2 siirtyy johtoon. Pisteellä. Tilanne on 50-49.

Peliaikaa yhden hyökkäyksen verran. Pallo PuB:lla.

Penaa rikotaan. Peliaikaa kymmenen sekuntia.

PuB johtaa pisteellä.

Pena avaa sisään sivurajalta.

MökÄ rikkoo.

Hillo avaa sisään sivurajalta.

Japo on pallollisena korin alla. MökÄ halaa oitis. Päätyraja.

Hillo saa pallon käsiinsä. Häntä rikotaan.

Kaksi vapaaheittoa Hillolle. Toinen ohi. Ja toinenkin.

MökÄ:n vauhtitakamiehellä (”#11″) pallo. Hän lähtee PuB:n korille.

11 tulee rikotuksi.

Kaksi vapaaheittoa Mökin Äijille.

Jälkimmäinen osuu. 50-50.

2,6 sekuntia peliaikaa jäljellä.

0,9 sekuntia peliaikaa jäljellä.

MöKä kiskaisee kolmosen… OHI!

JATKOAIKA

Helsinkilisvastustaja osuu vapaaheittonsa, PuB:n himosentteri Mutta kakkosensa. Tilanne on yhä äärimmäisen kriitillinen: 57-56.

Sitten tulee Muttaa mukiin. Ne kädet käyvät yhä vaarallisesti siellä täällä näillä Mökin Äijillä…

37 sekuntia jäljellä.

10 sekuntia jäljellä.

Tilanne 58-58.

MökÄ:n ”#11″ heittää ratkaisuyrityksensä takarautaan.

TOINEN JATKOAIKA

It’s Kaasu-Time, beibe! Tarkoittaa: Matti Heikka vie PuB:n johtoon 60-58.

(*joitakin koreja*)

Pena ei malta singota kolmipisteistä, vaan ruokkii Heikkaa. 65-60.

Sitten musta hetki. 65-65.

Nyt. Hillo. Tyrmää. Puolessakentässä. Vastustajan. Kuten. Jarkko. Ruutu.

Tapahtui se, mitä Pena aiemmin ennusti. Nyt alkoivat vihdoin hämäläistenkin kädet nousta. Koko ottelun ajan ovat äijäkyynärpäät viuhuneet – ja nyt tuli ensimmäinen pikku muikkari PuB:lta. Mökin Äijä keräilee itsensä keskikentältä. Tämä olisi ollut estettävissä tuomarivoimin. Silloin joskus.

Yleisömäärä: 1. Minä. Ja minäkin olen vain töissä täällä.

Mökin Äijä (arvaat-varmaan-pelinumeron) tykittää kolmosen syvälle sisuksiin. 65-68.

Pena pitää joukkuettaan pystyssä. PuB kaventaa Penan vapaaheitoilla: 67-68.

Vaaleanruskeapaitainen #11 heittää vaihteeksi vapaaheittoja. Molemmat takarautaan. Seminaarin koulun takarauta on yksitoistaiselle rakas esine. Se hyväilee kaikkia nahkakuulia tasapuolisesti.

27 sekuntia toista jatkoaikaa jäljellä.

#11 ajaa korille. Pena joutuu rikkomaan. Tuota miestä ei pysäytetä ilman virhettä.

Vaparit pussukkaiseen. Tilanne 67-70.

Ville Reposella pallo. Miekkonen nostaa komean kakkosen ”pumppausmuuvilla” ja saa penkiltään mahtavat kättentaputukset! 69-70.

MökÄ:n pallo. Äijät hukkaavat sen himoylikaarisyötöllä avaruuteen.

6,4 sekuntia jäljellä. PuB:lla pallo.

Ville ja Japo pyrkivät korille. Aika loppuu kesken.

PuB:n pistemiehet

Heikka 14, Reponen 11, Mutta 11, Postareff 8, Hillo 7, Ruponen 7, Saunamäki 5, Mattila 3, Jacovic 3, Jorma Maltio, Reima Salomaa.

Koutsin sanat

Tässä taas faijat näyttivät, miten tällaiset taktiset ottelut voitetaan. Me yritimme vetää samalla viisikolla molemmat jatkoajat, tunteella, kuumat pelaajat kentällä. Reposen pitkä pelaamattomuus, Daddy Joutsimon poissaolot. Tässä kolme pointtia aivan kuten Stubbillakin.

-Punaportin Blues 2:n valmentaja Pena ”Big Dog” Mattila