VALOKEILASSA: Tero Laitinen

05.02.2010

Tero Laitinen
Syntymäaika: 23.4.1987
Pituus: 200 cm
Kasvattajaseura: ToPo
SM-sarjakokemus: ToPo 2005-07 Kouvot 2007-09 ToPo 2009-10 (192 runkosarjapeliä, 20 pudotuspeliä)
Edelliset seurat: ToPo, Kouvot
Maaottelut: Juniorit 83

Kevät lähenee ja valokeilatarinoiden ilmestymistahti tiivistyy. Vasta, kun olemme saaneet Obie Trotterin käsiteltyä, ToPon verkkotoimitus (T) käy kiinni pelottavan korinalusjässi Tero Laitisen elämäntarinaan yhdessä Jumppa Niskasen (J) kanssa.

T: Joitain kuukausia 20-vuotispäiviensä jälkeen otti nuori herra Laitinen valmentaja Jukka Toijalan kutsusta vaarin ja suuntasi kahdeksi kaudeksi Kouvolaan hakemaan uutta koripallo-oppia. Täksi kaudeksi Tero on kuitenkin palannut kasvattajaseuransa kokoonpanoon ja täyttänyt ansiokkaasti maihinnousukenkänsä korinaluspuolustajan tontilla. Kerrohan meille, mitä Tero on tuonut joukkueeseen, ja miten joukkueen muut korinaluspelaajat hänen puolustukseensa harjoituksissa vastaavat?

J: Kenties tärkeimpänä pidän Teron harvinaista kykyä vetää korinaluskahinoissa tai skriinitilanteissa kyseenalaisia vihellyksiä puoleensa ja hankkiutua virhevaikeuksiin ennätysajassa. No, vitsailut sikseen, kyllä juuri tuo mainitsemasi puolustustyöskentely, erityisesti valpas apupuolustus on ollut joukkueelle tuiki tärkeää. Varsinkin alkukaudesta, kun miehet olivat vähissä, mutta voittoja tuli silti kuin liukuhihnalta, oli Tero kentällä todella mies paikallaan, vaikkei paikallaan toki ollutkaan. Jotain miehen treeneissä joukkuetovereihin kohdistamista otteista kertoo se, että taannoisessa Kauhajoki-pelissä melkoiseen korinalustaisteluun Jeremiah Woodin ja kumppaneiden kanssa joutunut, mutta viilipyttymäisen tyynenä pysytellyt Tyray Pearson totesi saamistaan iskuista vain, että harjoituksissa vastaavaan on tullut totuteltua jo pitkän aikaa. Tämähän on sitä todellista joukkuetoveruutta, eli ei anneta harjoituksissakaan mitään ilmaiseksi, niin pelit tuntuvat lastenleikiltä.

T: Tero on todellakin noussut kovaotteisuudellaan Korisliigan pelätyimpien korinaluspuolustajien joukkoon jonnekin Jussi Kumpulaisen ja Sami Lehtorannan välimaastoon. Tämä ei kuitenkaan taida tulla yllätyksenä niille, jotka muistavat, että Teron juniorivalmentajien joukkoon kuuluu mm. ToPon 1990-luvun mestarijoukkueista sekä Storyvillen ovelta tuttu Greg "The Rock" Joyner. Yhäkö Greg ja Tero pitävät tiiviisti yhteyttä?

J: Greg taitaa tosiaan olla melko teräväkyynärpäistä ja muutenkin vastustajan näkökulmasta ikävää tekoa. En kaksikon yhteistyötä luonnollisesti kovin läheltä päässyt aikanaan seuraamaan, mutta voisin kuvitella Gregin tartuttaneen Teroon pienten, tilastoinnin ja highlight-pätkien ulkopuolelle jäävien hyvien tekojen perinteen. Veikkosten välinen side lienee yhä vahva; ainakin Greg tuossa syyskaudella myönnettyään ja ojennettuaan Terolle ottelun parhaan pelaajan palkinnon sulki suojattinsa ah niin lämpimään syleilyyn, ja hetken kovinkin karju oli kuin pehmeä nalle vain.

T: Terolla on takana varsin harvinaislaatuinen nuorisomaaottelu-ura. Ikäluokat 1986/1987 kuuluvat Suomi-koriksen kaikkien aikojen leveimpiin, mutta tungoksesta huolimatta Tero on löytänyt tiensä Suomen susipaitaan peräti 83 kertaa ja nakutellut noissa peleissä hulppeat 474 pistettä. Olette myös verrattain samaa ikäluokkaa, joten jaa meidän kanssamme mahdolliset muistosi juniori ikäisestä Terosta - tai edes joukkuetovereidesi kertomuksia Teron edesottamuksista maajoukkuetuoksinoissa.

J: Omat juniorivuoteni kuluivat niin kaukana SM-sarjoista, I-divisioonista tai juniorimaajoukkueista, ettei järin kattavaa muistopankkia liigauralle edenneiden ikätovereideni edesottamuksista pääkoppani syövereihin ole päässyt muodostumaan. Onneksi koulujen välisissä turnauksissa ikäluokan huippujakin vastaan pääsi mittelemään, ja niissä karkeloissa muistan myös Teroon törmänneeni. Kouvolassa hieman taka-alalle jäänyt, nyt jo kenties taas heräilemään päin oleva oma hyökkäysuhka oli tuolloin vahva, ja siitä omakin joukkueeni sai kyllä osansa. Tuohon aikaan itse vasta vain haaveilin pallon lyömisestä koriin alaspäin, ja Teron jo tuolloin nuorella iällä tomahawkein ynnä muin väkevin donkein harrastama koritelineen pahoinpitely herättikin kaltaisessani pahaisessa harrastelijassa pelonsekaista kunnioitusta ja ankaraa kaipuuta äidin syliin.

T: Ne vastustajajoukkueen pelaajat, jotka ovat kohdanneet Teron kyynärpäät ja polvet yrittäessään hyökätä kohti ToPon koria, arvatenkin aprikoivat Teron harrastavan vapaa-aikanaan karhupainia, metsän harvennusta paljain käsin sekä miekannielentää. Nyt voit kuitenkin omalta osaltasi auttaa ennakkoluulojen karistamisessa kertomalla, mitä tämä jäyhä suomalainen korvenraivaaja tekee vapaa-ajallaan, ja mihin ammattiin hän tulevaisuudessa aikoo valmistua.

J: Vapaa-ajallahan Tero tietysti pelaa korista, kuten koko muukin joukkue! No, kyllähän tämä pelaaminen oikeasti työstä käy, mutta lähemmäksi todellista vapaa-ajan viettoa ei moni joukkueen jäsenistä kyllä ainakaan arkisin pääse. Tiiviin päiväohjelman jatkoksi kun liittää muutaman tunnin visiitin Kisikseen, ei kouriin juurikaan jää aikaa tapettavaksi tai muutoin käsiteltäväksi. Tuosta mainitusta päiväohjelmasta osaan Teron tapauksessa kertoa sen verran, että arkipäivät täyttyvät opinnoista Ravintolakoulu Perhossa. PuHussa ja tietysti ennen kaikkea kanssani Sykki Seniorsissa uraa luonut, tätä nykyä Michelin-tähdelläkin huomioitua Postres-ravintolaa isännöivä, käsittääkseni niin ikään Perhossa oppinsa saanut Vesa Parviainen saa siis olla varuillaan, sillä Suomen parhaan koripalloilevan kokin tittelille on kohta uusi ottaja.

T: Koska lähes jokaista kovaotteista suomalaista puolustuspelaajaa on verrattu Dolph Lundgreniin - ja tarkalleen ottaen hänen Rocky-elokuvista tuttuun roolihahmoonsa Ivan Dragoon - annan vastuullesi uuden kutsumanimen keksimisen Terolle. Onko ehdotuksia?

J: Mainittava on, että joukkueen sisällä on tukevan jalansijan saanut espanjalaisen apuvalmentajamme Maikel Lopezin äidinkielestään ammentama lempinimi "Toro", joka ei lisäselittelyjä kaivanne.